keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Niin, ja...

Hyvää ja onnellista uutta vuotta. En tee uudenvuodenlupauksia, kuten ei tapanani olekaan. Lupaukset on parasta tehdä ihan tapauskohtaisesti, en oikein ymmärrä näitä morkkiksessa luvattuja tipattomia tammikuita sun muita. Mutta kukin tavallaan, toivotan itse kullekin onnea.

Tuntuu oikeastaan hieman falskilta toivottaa parempaa, kun ajat ovat synkät ja maa vajoamassa. Mutta toivotan silti, ei se pahaakaan tee. Vuoden vaihtuminen on pieni rukous, pyyntö vähän paremmasta ja epäilemättä se merkitsee monille uuden syklin alkua. Itselleni uudistumisen hetkiä ovat joululoman alku, kesän alku ja syksyn alku. Ne näyttävät noudattelevan vuoden luonnollista kiertoa, syklini ovat talvi, kesä ja syksy. Kevät menee pitkälti talven kanssa yksiin ja kesä alkaa toukokuusta.

Vuosi vähenee, vajaa pari tuntia vielä. Aasiassa ja Moskovassa jo juhlitaan, kohta maapallon kierto tuo vuoden 2015 tänne. Ääk, aika ottaa minut kiinni, pitäisikö paeta länteen? Tai, entä jos asuisin Tyynenmeren saarilla, missä uusi vuosi otetaan vastaan ensimmäisinä, voisin ottaa lyhyen lennon itään ja viettää vuoden vaihteen uudestaan. Aika on hupsu käsite.

Tämän uudenvuoden vietän poikkeuksellisesti perheeni luona. Kaverit ovat joko hajaantuneet tai päättäneet lähteä hummailemaan kauemmas, minne minulla ei ole ollut halua lähteä. Noh, olen hengessä mukana, joten laitetaanpa vähän asiaankuuluvaa musiikkia:


Ensi vuonna tavataan!




Ei kommentteja: